Tekoäly (Artificial Intelligence, AI) on tietojenkäsittelytieteen ala, jonka tavoitteena on luoda koneita, jotka pystyvät suorittamaan tehtäviä, jotka edellyttävät ihmisen älykkyyttä. Näihin tehtäviin kuuluvat oppiminen (tiedon ja sen käyttöä koskevien sääntöjen hankkiminen), päättely (sääntöjen käyttäminen likimääräisten tai varmojen johtopäätösten tekemiseen) ja itsekorjautuminen. Erityisesti koneoppimisen alalla tekoäly kykenee oppimaan ilman nimenomaista ohjelmointia ja suorittamaan automaattista tietojenkäsittelyä.
Tekoälyn pääkomponentteja ja -menetelmiä ovat mm:
- Koneoppiminen – tekniikat, joiden avulla tietokoneet voivat oppia datasta ja tehdä ennusteita tai päätöksiä aikaisempien kokemusten perusteella.
- Syväoppiminen on koneoppimisen osa-alue, jossa käytetään monimutkaisia neuroverkkoja, joissa on useita abstraktiotasoja, tietojen käsittelyyn.
- Neuroverkot ovat ihmisen aivojen rakenteesta inspiroituneita algoritmeja, jotka pystyvät oppimaan ja tunnistamaan kuvioita suurista tietomääristä.
Tekoälyä sovelletaan monilla eri toimialoilla:
- Terveydenhuolto sairauksien diagnosointiin, yksilöllisten hoitosuunnitelmien luomiseen ja lääketieteellisen tiedon hallintaan.
- Rahoitus : kaupankäynnin automatisointi, riskienhallinta ja petosten torjunta.
- Autoteollisuus kehittää autonomisia ajoneuvoja ja kuljettajan apujärjestelmiä.
Tekoälyn eettisiin ja oikeudellisiin näkökohtiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä esiin nousee kysymyksiä yksityisyydestä, turvallisuudesta ja vastuusta koneiden tekemistä päätöksistä. On tarpeen kehittää lainsäädännöllisiä ja sääntelypuitteita, joilla ohjataan tekoälyn käyttöä, jotta voidaan varmistaa sen turvallinen ja tehokas käyttö yleisen edun mukaisesti.